Muutaman hyvän pätkän jälkeen annoin Arskalle enemmän ohjaa ja ratsastin sitä "eteenalas-muodossa" tai ainakin sitä yritin hakea, mutta jokatapauksessa pidemmällä kaulalla. Välillä Arska painui vähän turhankin alas, mutta oli kuitenkin kokokajan hyvin avuilla ja oli kuuliainen! Kuvien laatu on toooodella huono, koska oli jo aika hämärää ja kuvia on myös vain loppuraveista, kun äiti tuli vasta sitten kameran kanssa...
niin hieno |
Kävin lopuksi vielä kevyesti laukkailemassa pellolla ja tiellä. Harmittaa kun täälläpäin ei ole yhtäään sellaista sänkkäriä, jossa saisi ratsastaa.
Kun ajeltiin kotiin päin, oli pelloille tullut ihan hirveän paksua sumua, että meidän oli pakko ajaa tielläkin sellaista 10km/h vauhtia, koska paikkkapaikoin ei nähnyt lähes yhtään eteensä! Yritin ottaa kuviakin, mutta oli jo melkein pimeää, niin kuvista tuli ihan kamalan huonolaatuisia...
missä menee tie? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!