No ei nyt ihan. Välillä kuitenkaan ratsastus ei mene putkeen, vaikka kuinka yrittäisi kaikkensa. Varsinkaan jos kiikkuu ikivirkeän Arska-nimisen apinan selässä. Vanhasta herrasta kun olisi niin hirveen kivaa olla kokoajan neljä jalkaa ilmassa, tai ainakin kaksi. Varsinkin talvisin energiaa olisi jakaa vaikka koko tallille. Ei se mitään, onhan se kiva, että edes ponilla on hauskaa. Pari viikkoa sitten lähdin taluttelemaan Arskaa pikkulenkille, ei päästy kun ehkä 200m niin poni juoksee irti autotien viertä, onneksi astui riimunnarunsa päälle ja pysähtyi. Siinä se sitten paikoillaan nökötti puhisten korvat tötterössä, ihan selkeästä sanoen että "etkö sä tullutkaan perässä"
Selailin taas koneelta vanhoja kuvia, tälläkertaa sellaisia epäonnistumis-kuvia, en niitä ihan kauheasti löytänyt, mutta muutaman sentään!
 |
tämäkin vuodelta 2013, kaikki muuten hyvin mutta ratsastaja on tippunut jonnekkin
|
 |
samaiselta ratsastuskerralta kuin edellinenkin kuva, poni näyttää olevan hyvin hallinnassa :)
|
 |
vuosi on 2014 ja tässä on ilmeisesti menossa jonkinlainen ponin kiinniotto-sessio
|
 |
2014 myös ja laukannosto Arskan tyyliin
|
 |
ja toinen....
|
 |
ja kolmas, tässä ilmeisesti on menossa jokin vaativanluokan kouluratsastusliike, kun mäkin istun niin ryhdikkäänä. Tai sitten ei...
|
 |
vuosi vaihtui 2015:sta ja siirryttiin sisätiloihin harjoittelemaan liikkeitä....
|
 |
2015 ja poni on hallinnassa taas, tai melkein hallinnassa
ja siihen ne sitten loppui, kuvat, ei ne epäonnistumiset! ;)
|
